Rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025. Rakennuslaki on muuttanut rakentamisen ja suunnittelun toimintaa merkittävästi. Kolmen vuoden siirtymäajan aikana rakennusalan yritykset joutuvat muuttamaan totuttuja toiminta- ja suunnittelutapojaan. Uusi rakentamislaki tuo mukanaan merkittäviä muutoksia rakentamiseen ja rakennusalaan. Lain tavoitteena on edistää rakentamisen vastuullisuutta, laatua ja kestävää kehitystä sekä sujuvoittaa rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja. Laki koskee sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista, ja se asettaa uusia vaatimuksia niin yksityisille rakentajille kuin rakennusliikkeillekin.

Rakentamislakiin on tulossa korjaussarja. Lausuntokierroksella oleva pyytää lausuntoja rakentamislakiin tehtävistä muutoksista, jotka ovat osa Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Muutokset tähtäävät byrokratian vähentämiseen, valitusoikeuden selkeyttämiseen ja rakentamislupien käsittelyn nopeuttamiseen. Esitetään muun muassa rakennuslupaprosessin nopeutusta ja valitusoikeuden rajaamista. Lisäksi ehdotetaan rakennusten vähähiilisyyden ja elinkaariominaisuuksien sääntelyä koskevia muutoksia.

Vähähiilisyyden ja elinkaariominaisuuksien sääntely koskisi rakentamislaissa esimerkiksi uusia rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistorakennuksia, liikerakennuksia, kauppakeskuksia, elokuvateattereita, kouluja ja sairaaloita. Tavoitteena on saada muutokset voimaan 1. tammikuuta 2025, kun uusi laki astuu voimaan.

Uusi laki yhdistää aiemmat lupamuodot (rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus) yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi. Rakentamislupa tarvitaan kaikkeen sellaiseen rakentamiseen, joka vaikuttaa olennaisesti rakennuksen käyttötarkoitukseen, terveellisyyteen, turvallisuuteen tai ulkonäköön.

Uusi laki yhdistää aiemmat lupamuodot (rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus) yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi.

Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta. Lisätietoa tästä

Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen. Rakennushankkeen osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja hyvän laadun takeeksi.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen.

Rakennusala joutuu digitalisoitumaan uuden rakentamislain myötä. Lain edellyttämät raportit ja tiedot pitää toimittaa sähköisessä muodossa, mikä vaatii uusia ratkaisuja ja taitoja. Jos rakentajat eivät hanki tarvittavaa osaamista ja työkaluja ennen lain voimaantuloa, he saattavat kohdata ongelmia rakennusluvan hakemisessa, eikä lupa välttämättä tule heti myönnettyä. Alkuvaiheessa vaikeutta voi aiheuttaa myös se, että laki ja sen vaatimukset eivät ole kaikille selvät. Esimerkiksi tilaajan ja rakentajan välillä voi syntyä epätietoisuutta, jos tilaaja ei tiedä mitä pyytää ja rakentaja ei ole perillä uusista vaatimuksista.

Rakennuksen ilmastoselvitykseen ja materiaaliselosteeseen, jotka tulee laatia ja toimittaa viranomaisille osana rakentamislupahakemusta. Nämä asiakirjat edellyttävät rakennusliikkeiltä uutta osaamista, työkaluja ja yhteistyötä suunnittelijoiden, alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien kanssa. Rakennuksen ilmastoselvitys ja materiaaliseloste ovat myös mahdollisuuksia erottautua markkinoilla vähähiilisillä ja kiertotaloutta edistävillä ratkaisuilla.

Digitaaliseen tiedonhallintaan, joka perustuu avoimiin standardeihin ja yhteentoimiviin järjestelmiin. Tiedonhallinta vaatii rakennusliikkeiltä investointeja uuteen teknologiaan ja osaamiseen. Tiedonhallinta on kuitenkin myös mahdollisuus tehostaa rakentamisen prosesseja, parantaa laatua ja turvallisuutta sekä hyödyntää uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja.

Rakennusyritykselle voi olla haastavaa täyttää lain vaatimukset rakentamisen aikana syntyvien päästöjen arvioinnista. Laki ja sen asetukset sanovat, että päästöjen ja niiden vähentämisen arvio perustuu “materiaaliselosteeseen”, joka on käytännössä materiaalien määräluettelo.

Monet meistä tietävät, että rakennusluvan tai kustannuslaskennan vaiheessa ei ole vielä varmaa, mitä materiaaleja kaikkea käytetään, joten rakennuslupaa hakiessa pitää tehdä päästöarvio oletuksilla tai yleisillä tiedoilla. Usein kustannusarvio ei myöskään ole tehty panosten mukaan, vaan se perustuu alihankkijoiden antamiin kokonais- tai yksikköhintoihin suoritteista, rakenteista tai urakoista.

Materiaaliselosteessa pitää kuitenkin eritellä hankkeen materiaalit rakennusosien, materiaalityyppien ja alkuperien mukaan. Ilmastoselvitys pitää myös tehdä uudestaan rakennushankkeen lopussa, jos materiaaliseloste on muuttunut hankkeen aikana.

Laki ja asetus olettavat, että materiaalien määrät saadaan helposti tietomalleista. Lisäksi suunnittelijat ovat vastuussa materiaaliselosteen laatimisesta. Tämä perustunee siihen, että mallien tarkkuus paranee ajan myötä ja tulevaisuudessa kaikki eri rakennekerrokset mallinnetaan tarkasti.

Toisaalta esimerkiksi kylpyhuoneen seinän tasoituksen, vesieristyksen ja laatoituksen määrien laskemiseen riittää, että tiedämme seinän pinta-alan. Samat neliöt voidaan lisätä kolmelle riville laskentataulukossakin, jolloin mallinnuksen tarvetta voitaisiin vähentää hankkeen alkuvaiheessa ja suunnittelijoille jäisi enemmän aikaa varsinaiseen suunnitteluun.

Kustannusarvio voi sisältää kaikki materiaalit ja niiden määrät, jos laskenta tehdään panosten mukaan, eikä vain alihankinnan kokonaishintoina. Silloin kustannusarvio sisältää jo kaiken oleellisen tiedon, koska se on tarpeen taloudellisen ennusteen ja tuotannon ohjauksen kannalta. Tämä voi helpottaa ja tarkentaa jatkossa kustannuslaskentaa.

Lain vaikutuksia rakennuskustannuksiin on vaikea arvioida tarkasti, mutta rakennuskustannukset voivat nousta lyhyellä aikavälillä, kun rakennusyritykset joutuvat investoimaan uusiin työkaluihin, osaamiseen ja prosesseihin, jotka täyttävät lain vaatimukset. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskeminen ja raportointi voi vaatia uusia ohjelmistoja, koulutusta ja asiantuntijapalveluita.

Rakennuskustannukset voivat nousta lyhyellä aikavälillä, kun rakennusyritykset joutuvat investoimaan uusiin työkaluihin, osaamiseen ja prosesseihin, jotka täyttävät lain vaatimukset.

Rakennuskustannukset voivat laskea pitkällä aikavälillä, kun rakentamisen laatu paranee, virheiden ja hukkamateriaalien määrä vähenee, lupaprosessit sujuvoituvat ja digitalisaatio tehostaa tiedonhallintaa ja yhteistyötä. Esimerkiksi materiaaliseloste voi auttaa seuraamaan ja optimoimaan rakennuksen materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta.

Rakennuskustannukset voivat vaihdella eri rakennustyypeissä ja -materiaaleissa riippuen niiden hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä. Esimerkiksi puurakentaminen voi saada kilpailuetua vähähiilisyytensä ansiosta, kun taas betonirakentaminen voi joutua etsimään keinoja pienentää päästöjään.

Jos laki ei ole itselle vielä tuttu, niin kannattaa lähteä tutustumaan. Jos jotkin osa-alueet ovat täysin uusia, hanki näihin koulutusta. Kun ja jos rakennuslaki alkaa tuntua selkeältä, tee suunnitelma siitä, miten lähdet tekemään töitä vaatimusten mukaisesti; millä työkaluilla ja millaisella prosessilla mennään. Kannattaa siis toimia nyt, jotta olet valmiina lain tullessa voimaan!

Jos mietit omakotitalon rakentamista, se kannattaa tehdä ennen lain voimaantuloa. Suunnittelu- ja konsultointikustannukset voivat nousta kun vaatimukset sisällön osalta kasvavat. Alle 30m2 saunan tai autotallin voi rakentaa myöhemminkin.