Rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025. Rakennuslaki on muuttanut rakentamisen ja suunnittelun toimintaa merkittävästi. Kolmen vuoden siirtymäajan aikana rakennusalan yritykset joutuvat muuttamaan totuttuja toiminta- ja suunnittelutapojaan. Uusi rakentamislaki tuo mukanaan merkittäviä muutoksia rakentamiseen ja rakennusalaan. Lain tavoitteena on edistää rakentamisen vastuullisuutta, laatua ja kestävää kehitystä sekä sujuvoittaa rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja. Laki koskee sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista, ja se asettaa uusia vaatimuksia niin yksityisille rakentajille kuin rakennusliikkeillekin.

Suorien kasvihuonepäästöjen vähentämisen ohella rakentamislain tavoitteena on
kiertotalouden periaatteiden mukaisesti edistää rakennusten ja rakennusosien pitkäikäisyyttä. Tätä tavoitetta tukee vähähiilisyyden ohella lakiin sisältyvä toinen uusi
olennainen tekninen vaatimus rakennuksen elinkaariominaisuuksista.

Lain 39 §:n mukaan:
“Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan
ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi.
Erityisesti huomiota on kiinnitettävä pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyyteen sekä rakennuksen ja sen tilojen, rakennusosien sekä teknisten järjestelmien
käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen sekä rakennusosien purettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen.”

”Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan
ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi”

Uusi rakennuslaki on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka ohjaavat Suomen rakennusalaa kohti vastuullisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Lain avulla pyritään varmistamaan, että uudet rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan kestäviksi, energiatehokkaiksi ja ympäristöystävällisiksi. Tämä on askel eteenpäin kohti ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnonvarojen harkittua käyttöä.

Rakentamislain keskeisenä tavoitteena on korostaa rakennusten elinkaaren aikaista suunnittelua ja huollettavuutta. Rakennusten odotetaan nyt kestävän vähintään 75 vuotta, mikä edellyttää niiden suunnittelijoilta ja rakentajilta pitkäjänteistä ajattelua ja vastuullisuutta. Tämä pitkäikäisyysvaatimus tukee kiertotalouden tavoitteita ja vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Rakennuslaki edellyttää myös rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden huolellista laadintaa. Ohjeiden tulee kattaa kaikki olennaiset tiedot rakennuksen kunnossapidosta ja huollosta, mikä takaa rakennusten säilyvän toimintakykyisinä ja turvallisina käyttää. Tämä edistää rakennusten arvon säilymistä ja vähentää tarvetta korjausrakentamiselle.

Rakennuslaki edellyttää myös rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden huolellista laadintaa.

Lain vaatimus rakennusten elinkaariominaisuuksien huomioon ottamisesta jo suunnitteluvaiheessa kannustaa innovatiivisuuteen. Rakennusten on oltava muunneltavia tulevaisuuden tarpeisiin, mikä vähentää tarvetta uudisrakentamiselle ja tukee resurssien kestävää käyttöä.

Uuden rakennuslain myötä rakentajien ja suunnittelijoiden on entistä tärkeämpää ottaa huomioon rakennusprojektien elinkaari jo suunnitteluvaiheessa. Lain tavoitteena on varmistaa, että rakennukset eivät ainoastaan täytä nykyhetken tarpeita, vaan myös tulevaisuuden vaatimuksia, mikä edellyttää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa suunnitteluun ja rakentamiseen.

Elinkaariominaisuuksien kenttä jaettiin asiantuntijatyön aluksi kolmeen osa-alueeseen:

• 1. Säilyvyys,
• 2. Joustavuus (muunneltavuus ja monikäyttöisyys) sekä
• 3.Purettavuus ja uudelleenkäytettävyys.

Säilyvyys voidaan nähdä yhtenä vaihtoehtoisena rakennuksen elinkaariskenaariona,
jonka avulla varmistetaan rakennuksen tai sen osien pitkäkestoinen käyttö. Säilyvän
rakennuksen elinkaariskenaario voidaan määritellä seuraavasti: ”Säilyvä rakennus
Tekninen kestävyys ja kunnossapidettävyys mahdollistavat hyvin
pitkäikäisen käytön samassa tai muussa käyttötarkoituksessa.”

Rakennusprojektien elinkaaren hallinnassa on keskityttävä erityisesti rakennusten kestävyyteen, muunneltavuuteen ja huollettavuuteen. Rakentajien ja suunnittelijoiden on varmistettava, että rakennukset suunnitellaan siten, että ne kestävät aikaa sekä teknisesti että esteettisesti. Tämä tarkoittaa materiaalien ja rakennustekniikoiden valintaa, jotka ovat paitsi kestäviä myös ympäristöystävällisiä ja taloudellisesti tehokkaita.

Muunneltavuus on toinen keskeinen tekijä. Rakennusten tulee olla suunniteltu siten, että niitä voidaan helposti mukauttaa muuttuviin käyttötarkoituksiin, mikä pidentää niiden käyttöikää ja vähentää tarvetta uudisrakentamiselle. Tämä edellyttää joustavia suunnitteluratkaisuja, jotka mahdollistavat tilojen helpon muokkaamisen ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Huollettavuus korostaa rakennusten ylläpidon helppoutta ja kustannustehokkuutta. Rakentajien on huolehdittava siitä, että rakennuksia voidaan ylläpitää ja korjata vaivattomasti koko niiden elinkaaren ajan. Tämä sisältää selkeät käyttö- ja huolto-ohjeet sekä suunnitteluratkaisut, jotka helpottavat ylläpitoa ja mahdollistavat rakennusosien vaihdon tai päivittämisen ilman suuria toimenpiteitä.

Näiden elinkaariajattelun periaatteiden sisäistäminen ja soveltaminen on nyt entistä tärkeämpää uuden rakennuslain valossa. Laki ei ainoastaan aseta vaatimuksia, vaan se myös tarjoaa mahdollisuuksia rakennusalan toimijoille erottautua edistämällä kestävää rakentamista ja tarjoamalla pitkäikäisiä, muunneltavia ja helposti ylläpidettäviä rakennuksia.

Rakentajien ja suunnittelijoiden on nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen olla tietoisia uuden rakennuslain vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Tämä edellyttää jatkuvaa oppimista ja sopeutumista uusiin käytäntöihin, jotta voidaan varmistaa rakennusprojektien vastaavan sekä nykyisiä että tulevaisuuden tarpeita. Uusi rakennuslaki tarjoaa kehyksen, jonka avulla rakennusala voi siirtyä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta, hyödyntäen samalla innovatiivisia suunnittelu- ja rakennusmenetelmiä.